kuulumisia

En oo pitkään aikaan postaillut mitään, sillä kokoajan on joko kamala kiire, tai sitten oon liian väsynyt kirjottelemaan mitään. Lähiaikoina mun elämä täällä on pääasiassa pyörinyt jalkapallon ympärillä, sillä treenejä tai pelejä on siis joka päivä paitsi sunnuntaisin. Lauantaina meillä oli Orono Play Day, eli matkustettiin läheiseen kaupunkiin Oronoon ja pelattiin siellä kolme harkkapeliä. Jo perjantain treeneissä mun reisi tuntui kipeältä, joten lauantaina ehdin pelata about 5 minuuttia, kunnes en enää pystynyt juoksemaan mun jalan takia. Loppupäivän siis istuin jääpussi reidellä katsomassa pelejä, joista voitettiin kaksi ja hävittiin yksi. En oo tän jälkeen pystynyt treenaamaan, sillä reisi on vieläkin vähän kipeä. Maanantaina olin tosin treenien alussa kamat päällä jo menossa kentälle, mutta valmentaja käski mut sivuun istumaan ja sanoi, että saan pelata vasta ensi viikolla. Oon siis kökötellyt kentän sivussa ja voin sanoa, että 3 tunnin treenien katselu on aika tylsää... Tällä viikolla on ollut jo kaksi harkkapeliä, ja oikeat pelit alkaa ensi viikolla, jolloin oon toivottavasti jo pelikunnossa :) 

Viime viikolla kävin uudestaan Bar Harborissa, tällä kertaa hostdadin kanssa. Soccerjoukkueen kanssa ei silloin käyty ihan Bar Harborin keskustassa, joten mentiin nyt sinne ja käytiin muutamissa kaupoissa ja jätskillä. Oon syönyt paljon jäätelöä täällä, ja hostdad sanoi, että Mainessa syödään enemmän jätskiä kuin missään muualla USA:ssa! Tän jälkeen mentiin uudestaan Cadillac Mountainille, tällä kertaa ajettiin kuitenkin autolla sinne ylös. Käytiin myös meren rannalla kallioilla kävelemässä ja ottamassa kuvia. Kotimatkalla pysähdyttiin Ellsworthiin, treffattiin hostmom ja mentiin syömään. Oli muuten huonoin ulkonasyömiskokemus ikinä, ruoka oli ihan kamalaa ja maistui kouluruualle. Täällä annoskoot on myös tosi isot, joten oli aika tuskasta yrittää tyhjentää sitä lautasta. Kannattaa aina ottaa se pienin vaihtoehto (vaikka oiskin ruokaa mistä tykkää), sillä Jenkeissä kaikki on isompaa. Ruuasta puheenollen, maistatin kavereille salmiakkia ja reaktiot ei olleet kovin positiiviset. Kaikki alko huutamaan ja sylkemään niitä ulos auton ikkunoista, kuulemma poltti suussa ja maistui kamalalle :D Sainpahan ainakin hyvät naurut haha.

Viikonlopun suunnitelmiin kuuluu ainakin yhdet markkinat, mihin hostvanhemmat aikoo viedä mut. Kirjottelen niistä postausta sitten myöhemmin!

Cheers,

Aino

team day

Eilen meillä oli team day, eli sellanen yhteishenkeä nostattava päivä soccerjoukkueen kanssa. 7:00 hypättiin keltaisen koulubussin kyytiin ja lähdettiin ajamaan kohti Bar Harboria, joka sijaitsee tosi kauniilla alueella Atlantin rannalla. Ensin suunnattiin Sand Beach hiekkarannalle. Koska oltiin ihan aamusta liikkeellä, ei rannalla ollut paljon ihmisiä ja sääkin oli tosi kiva. Pidettiin siellä noin tunnin mittaset treenit. Pelattiin pehmeällä rantahiekalla ilman kenkiä, mikä oli tosi vaikeaa, sillä pallo liikkui paljon huonommin kuin nurmella ja hiekassa juokseminen oli rankkaa. Meillä oli kuitenkin tosi hauskaa!

Treenien jälkeen oli vuorossa vähän patikointia Cadillac Mountainilla. Saatiin päättää halutaanko vähän pitempi ja helpompi reitti, vai lyhyempi ja vaikeampi. Meille oli ihan sama, joten valmentaja päätti, että otetaan se vaikeampi. Aluksi reitti tuntu sopivan jyrkältä, mutta aika nopeasti jo valmiiksi kipeisiin jalkoihin alkoi sattua ja polku muuttui jyrkemmäksi. Kaiken lisäksi ehkä puolivälissä matkaa kadotettiin merkitty reitti, joten seikkailtiin sitten omia polkujamme ja kiipeiltiin tosi jyrkkiä kallionseinämiä. Mun jalat ja kädet on ihan naarmuilla, sillä välillä jouduttiin ryömimään joidenkin puskien läpi. Jouduttiin pitämään muutamia taukoja, sillä maasto oli tosi vaikeakulkuista ja kiipeily raskasta. Oltiin ajateltu tän lyhyemmän vaelluksen pituudeksi noin puoli tuntia, mutta saavutettiin huippu vasta 2 tunnin vaelluksen jälkeen. Lämpötila oli melkein 30 astetta, joten kaikki oli ihan hikisiä ja uupuneita kun päästiin ylös. Pidettiin pieni tauko, jonka jälkeen meitä odottikin laskeutuminen vuorelta alas. Laskeutuminen jyrkkää rinnettä alaspäin oli vielä vaikeampaa ja kivuliaampaa kuin kiipeäminen, mutta tällä kertaa pysyttiin reitillä ja selvittiin alas tunnissa. Valmentajan sanoin: It was not a hike, it was a climb.

tää oli vasta alkumatkasta...

Kotimatkalla pysähdyttiin Acadia Fun Parkiin, missä meidän oli tarkotus pelata minigolfia. Kaikki ei kuitenkaan ollut kovin innostuneita siitä, joten meille annettiin vähän yli tunti aikaa tehdä puistossa mitä haluttiin. Mentiin kuitenkin suurimman osan kanssa vain istuskelemaan varjoon, sillä oltiin tosi väsyneitä vuorella kiipeilyn jälkeen. Muutamat tytöt halusivat mennä mikroautoilemaan, mutta meni ehkä 10 minuuttia ja he palasivat sanoen, että jono oli liian pitkä :D Niimpä lähdettiin puistosta melkein heti pois ja ennen Bucksportiin paluuta käytiin vielä jätskillä. 

Päivä oli tosi kiva, sillä pääsin tutustumaan joukkueen tyttöihin paremmin. Kotiin päästyäni kävin suihkussa, söin, ja menin aikaisin nukkumaan. Rankka, mutta kiva päivä :)

Cheers,

Aino

soccer

Jenkeissä urheilu pyörii koulun ympärillä. Kun Suomessa on urheiluseuroja, Amerikassa urheilujuokkueet on koulun joukkueita. Kaikki urheilulajit on jaettu syys-, talvi- ja kevätlajeihin. Mun koulussa syyslajeja on jalkapallo, lentopallo, soccer, cheerleading, golf ja cross country (eli maastojuoksu). Harkitsin pitkään soccerin ja cross countryn välillä, mutta lopulta päädyin socceriin. Oon harrastanut sitä joskus yli 10 vuotta sitten ja sen jälkeen pelaillut vaan koulussa ja kavereiden kanssa. Olin siis vähän huolissani riittäisikö mun taidot, mutta kaikki pääsee joukkueeseen mukaan; jos ei ykkösjoukkueeseen eli Varsityyn, niin kakkosjoukkueeseen eli Junior Varsityyn :)

Eilen mulla oli ekat treenit ja tänään toiset. Molempina päivinä herätyskello on soinut ihanasti kuudelta, sillä treenit alkaa 7:30. Koska eiliset treenit oli ensimmäiset, suurimman osan ajasta meillä oli erilaisia testejä; vauhditonta pituushyppyä, cooper, lyhyen matkan sprinttejä ja muita juoksujuttuja. Ehdittiin kuitenkin vähän harjoitella myös itse jalkapalloa. Tänpäiväsissä treeneissä oltiin enemmän pallon kanssa kuin eilen, mutta silti puolet treeneistä oli pelkkää juoksemista. Ilmat on olleet tosi lämpimät nyt, ja vaikka treenit onkin ihan aamusta, niin lämpötila nousee tosi nopeesti jo 20 asteeseen, ja juoksentelu auringossa on melko epämukavaa. Harjotukset on siis tosi rankkoja ja mulla on kaikki paikat ihan jumissa; jalat, vatsa, selkä... Kävely sattuu ja portaiden kiipeäminen ja varsinkin laskeutuminen tekee tuskaa! Treenit on kuitenkin menneet ihan hyvin ja valmentaja sanoi, että pysyn hyvin mukana eikä näytä siltä, että olisin viimeksi pelannut 10 vuotta sitten. Ilmapiiri joukkueessa on tosi hyvä; kaikki kannustavat ja kehuvat muiden suorituksia. Kaikki tytöt on myös olleet tosi mukavia mulle, juttelevat ja neuvovat jos en ymmärrä jotain. Multa on kysytty jo muutamia tyhmiä kysymyksiä Suomesta, kuten syödäänkö me kissanlihaa ja onko meillä porkkanoita. Oon myös saanut jo muutaman lempinimen, suosituimpana Uno :D Loppuviikon aikataulu soccerin osalta näyttää tältä:

Keskiviikko: team day

Torstai: treenit 7:30-10:30

Perjantai: treenit 7:30-10:30

Lauantai: play day (meillä on kai kolme peliä)

Sunnuntai: vapaa

uudet nappikset ja nilkkasuojat!

Käytiin siis yks päivä ostamassa mulle nappikset ja nilkkasuojat. Täällä peleissä on myös pakko käyttää hammassuojia, joten sellanenkin tuli ostettua (on muuten tosi epämukava ja ruma). Nyt meen päikkäreille, sillä oon tosi väsynyt aikasen herätyksen ja rankkojen treenien takia. Huomenna pitää tosin herätä vielä aikasemmin, sillä 7:00 starttaa bussi entiedäminne team dayn merkeissä :) 

Cheers,

Aino

camping

Sunnuntaiaamuna starttasi mun kauhulla odottama camping trip. Ehdin siis nukkua yhden yön sängyssä, kunnes aikaisin seuraavana aamuna otettiin suunnaksi Baxter State Park. Se sijaitsee melko pohjoisessa Mainea ja matkaa Orlandista sinne oli noin 4 tuntia. En oo oikein mikään retkeilyihminen, joten odotukset reissusta ei olleet kovin korkealla. Olin kuvitellut, että nukkuisin teltassa kovaa maata vasten, söisin kuivalihaa ja kyykkisin pissalla puunjuurella. Nää ennakkoluulot osoittautui kuitenkin vääriksi, sillä lähdettiin matkaan täyteen tungetulla maasturilla. Meillä kolmella ihmisellä oli kolme telttaa: kaksi nukkumiseen ja yksi jos halusi istua ötököiltä suojassa. Tän lisäksi meillä oli katos, tuoleja, kasattava keittiö, tuoretta ruokaa, kahvinkeitin, ilmapatjat... Vähan erilaista telttailua, mitä oon joskus pienempänä kokenut :D

Maisemat Baxter State Parkissa oli tosi hienot. Käytiin yhtenä päivänä vähän patikoimassa sekä melomassa kajakeilla. Illat istuskeltiin nuotiolla juttelemassa, paistettiin vaahtokarkkeja ja syötiin S'morseja. 

Reissu oli siis ihan kiva, en ehkä uudelleen lähtisi, mutta hyvä kokemus. Tuntui kyllä kivalta päästä kotona suihkuun ja sänkyyn nukkumaan <3

Cheers,

Aino

ekat päivät

Nyt oon ollut USA:ssa jo 5 päivää ja hostperheen luona 3. En oo oikeen ehtinyt kirjottelemaan, sillä lähdettiin sunnuntaina muutaman päivän telttaretkelle Baxter State Parkiin. Teen siitä erillisen postauksen myöhemmin!

Viime viikon torstaina oli siis lähtö. Lentokentällä olin ensin hyvillä mielin eikä mua itkettänyt ollenkaan, mutta siinä vaiheessa kun oli aika mennä turvatarkastuksen läpi, kaikki murtui. Tuntui kamalalta halata perhettä ja kavereita viimeisen kerran melkein vuoteen. Fiilis kuitenkin parani kun pääsin lähtöportille ja tapasin muita vaihtereita. 9 tunnin lento New Yorkiin meni nopeasti jutellessa, leffoja katsellessa, syödessä ja nukkuessa. Nycissa mentiin Hilton-hotellille, joka oli täynnä vaihtareita. Jotkut jäi hotelliin yöksi, muuten illan mittaan lähti busseja kohti orientaatioleirejä. Mainen bussi oli illan viimeinen, joten jouduttiin odottelemaan sita noin 7 tuntia. Puoli yhden maissa yöllä päästiin vihdoinkin lähtemään kohti Bangoria ja koko bussimatka kuluikin nukkuessa. 

Saavuttiin orientaatioleirille aamulla 9 maissa. Leiri järjestettiin yliopistolla, joka oli ihankuin leffoista! Meidän vaihtariporukka oli tosi mahtava, kaikki tuli hyvin toimeen ja kavereita oli helppo saada. Leirin aikana meillä oli pari keskustelusessiota, joissa käsiteltiin vielä viime hetken juttuja ennen hostperheisiin menoa. Muuten vietettiin aikaa yhdessä hengaillen, pelaamalla korttia, biljardia, koripalloa, jalkapalloa ja lentopalloa. Saatiin myös ensikosketus amerikkalaiseen ruokaan; ruokailuilla oli tarjolla esim pizzaa, hampurilaisia, muffinsseja ja muita leivonnaisia. Yksi ohjaajista kertoi, että eräs tyttö oli lihonnut vaihtovuotensa aikana 25 kiloa. Toivottavasti sama kohtalo ei odota mua...

Perheet tuli hakemaan meitä lauantaina. Kotimatkalla kierreltiin autolla ympäri Bucksportia ja käytiin katsomassa mun tulevaa high schoolia. Illalla syötiin kiinalaista, purin laukut ja annoin tuliaiset. Sain myös hostvanhemmilta muutamia lahjoja. Vanhemmat vaikuttaa tosi mukavilta ja huolehtivaisilta. Mulle oli hankittu tänne valmiiksi jo puhelin, vaatteita ja kaikkia hygieniajuttuja, kuten hammasharjoja ja sheivereitä :D On vähän rankkaa puhua englantia koko ajan, mutta se sujuu ihan hyvin ja vanhemmat ainakin kehuvat mun enkkua. 

Kirjottelen siis postausta telttaretkestä vähän myöhemmin, luultavasti jo huomenna, sillä oon koko päivän yksin kotona kun vanhemmat on töissä. 

Cheers,
Aino

usa here i come

Nyt on sitten vika yö Suomessa, USA-laskuri näyttää nollaa ja noin 4 tunnin päästä soi herätyskello, jotta ehtii tehdä vielä viimeset pakkaukset ennen kentälle lähtöä. Ei väsytä ollenkaan ja jännittää niin paljon, ettei untakaan varmaan tuu. Lämmitin äsken hetken mielijohteesta vielä saunan ja kävin löylyissä vikan kerran 10 kuukauteen. Tykkään tosi paljon saunoa ja sitä tulee kyllä ikävä, minkä takia oonkin tässä viimesinä päivinä käynyt saunassa joka ilta :D Sen lisäksi oon nauttinut viimeisistä päivistä Suomessa mm syömällä mun lemppariruokia ja näkemällä paljon kavereita. 

Fiilis on nyt tosi sekava. Tiistaina olin ihan maassa, sillä jouduin hyvästelemään 5 hyvää kaveria ja silloin tuli myös ekat itkut itkettyä. Illalla istuttiin vielä parhaankaverin kanssa ulkona viltteihin kääriytyneinä, kateltiin tähtitaivasta, kuunneltiin herkistelymusaa ja itkettiin ihan hulluna. Nyt mieliala on vähän on parantunut enkä eilen hyvästejä jättäessä itkenyt enää ollenkaan. Saa nähä millanen breakdown kentällä tulee, kun joudun sanomaan heippa perheelle ja parhaille kavereille :(

Nyt yritän mennä nukkumaan, jos saan edes unta kun jännittää niin paljon! Seuraavan kerran postailen sitten Amerikasta!

jee ekat dollarit

Cheers,
Aino

läksiäiset

Tulin nyt laittamaan vähän kuvia läksiäisistä, joita vietettiin siis viime perjantaina. Ilta oli tosi kiva, mutta samalla vähän haikea kun joutui hyvästelemään jo osan kavereista. Sain ihania kortteja ja lahjoja, sekä muutaman kakun oli kaverit tehneet! Kiitos kaikille, tulee kamala ikävä teitä <3

Nyt en ehdi enempää kirjotella, pakkaus uupuu ja muutamia kavereita pitäis vielä nähdä! 

illan paras kuva XD

Cheers,
Aino

tuliaiset

Nyt on vihdoinkin (melkein) kaikki tuliaiset ostettu! Käydään vielä ehkä ostamassa jotkut mukit tms, mutta tässä kuitenkin kuvia tällä hetkellä ostetuista jutuista :)

Northern Flavours keittokirja. Tästä tuliaisesta oon kaikkein tyytyväisin. Muistan kuinka mun sisko vei sen hostperheelle jonkun keittokirjan, missä oli ihan ihmeellisiä reseptejä ja ruokia, joista en koskaan ollut kuullutkaan. Tästä kirjasta taas löytyy kaikkia suomalaisia perusreseptejä; mustikkapiirakka, karjalanpiirakat, pulla, lihapullat ja perunamuusi, hernekeitto... Reseptien lisäksi kerrotaan esim Suomen ruokaperinteistä eri vuodenaikoina. Jos etsii hyvää keittokirjaa hosteille vietäväksi, niin suosittelen tätä!

Finland Impressions kirja. En oikeestaan ostanut tätä kirjaa itse, vaan sain sen sukulaiselta eteenpäin vietäväksi. Tässä kirjassa on paljon kuvia ja siinä kerrotaan esim Suomen luonnosta ja kaupunkielämästä. 

Keittiöpyyhe ja pari käsipyyhettä. 

Kynttilöitä, hostäidille rintaneula ja avaimenperät. 

Sekä tietysti herkkuja!

Käytiin myös ostamassa mulle uusi matkalaukku ja ajattelin vähän aloitella pakkaamista tänä iltana. Jätän kaiken aina viime tinkaan, joten olis kiva saada pakkaus hoidettua pois alta mahdollisimman nopeasti :D

Cheers,
Aino